Undertow

December 11, 2013

Undertowissa leikitään vedessä, vaikkei osata uida. Biisi syntyi surullisenkauniina, mutta sen lopullinen muoto sisältää lainauksia mm. ysäriteknon uhmakkuudesta ja leikittelevästä discosta. Olen äärimmäisen ylpeä bändistäni, ja erityinen hatunnosto tämän biisin kohdalla menee basistilleni Kallelle, joka jaksaa fillailla mun asteittain nousevia bassolaineja tyylikkäästi. <3 Basismi. <3

Undertow on tästä päivästä lähtien kuultavissa mm. Spotifyssa. Toivonkin, että jaatte linkkiä ahkerasti. En myöskään pahastu, jos haluatte törsätä 0.99 € ostaaksenne sinkun vaikkapa iTunesista. Vaikka musiikkia ei tee rahan takia, sitä ei voi julkaista ilman rahaa. Niinpä jokainen vajaa euro on askel kohti seuraavaa julkaisua. Kiitos supportista!
Jos haluat laulaa mukana, sanat löytyvät täältä.


11/12/13

November 28, 2013

Come and collect what you’ve grown
Come on and claim it your own
Here comes the tide now, jump in
Come on and ride the waves you’ve built

Koska saan itse päättää kaikesta, julkaistaan Undertow tietty 11/12/13.

Kansikuva on Petteri Vilkin. Arvatkaa oliko vaikea pidättää hengitystä että saatiin toi otettua?

 

LARA Undertow


Hyvää isänpäivää, papat!

November 9, 2013

Pöytälaatikosta löytyi tallenne coverista, jonka joku on saattanut livenä kuullakin. Mielenkiintoista, miten tekstin herättämät mielikuvat muuttuvat ihan vaan esittäjän sukupuolen ja laulun kohteen sukupuolen vaihtamalla, eikö?

Originaali on mielestäni  hieno sävellys ja tarina todella häiriintynyt, tunteikas ja ahdistava. Tunteikas oli myös äänityskokemus. Täysillä vedettiin. Toivottavasti fiilis välittyy.

P.S. BTW, löytyi sieltä pöytälaatikosta myös yksi oma kappale. Se menee ihan pian masterointiin. Kohta kuuluu.


Beginning of part two

June 6, 2013

Tasan vuosi sitten olin vähän väsynyt, mutta onnellinen. End of Part One oli ulkona.

Mulla ei ollut minkäänlaisia odotuksia levyn suhteen. Tärkeintä oli, että olin saanut toteutettua asian, josta olin haaveillut niin kauan kuin muistan. Yksi aikakausi oli ohi.

Sen jälkeen olen lopultakin saanut ympärilleni maailman parhaan bändin, jonka kanssa on hyvä olla sekä lavalla että studiossa. Uutta matskua on keikoilla jo kuultukin. Ja eilisestä lähtien myös tallennettuna, yhden biisin verran.

Olen ajatellut, että teistä on hauskempaa saada uutta kuultavaa silloin tällöin kuin odottaa vuositolkulla seuraavaa julkaisua. (Mulla ei ole edelleenkään budjettia lukkiutua studioon tuottamaan kokonaista albumia nopeasti.) Siksipä pistin ton Till you don’t know your namen ulos niin sukkelaan kuin suinkin taisin.

Haluaisin kuitenkin kuulla mielipiteenne asiasta. Onko albumikokonaisuuksilla teille merkitystä? Hankkisitteko mieluummin sinkun vähän useammin vai odotattaisitteko kernaasti pitkäänkin kokopitkää albumia? Vai olisko EP kiva? Kerro ihmeessä! Haluan tietää, jotta osaan palvella teitä paremmin niillä resursseilla, mitkä mulla on. Kiitos siis mielipiteestäsi! <3

 

 
P.S. Vuosi sitten haaveilin kyllä salaa, että ehkä mun biisi voisi jonain päivänä soida kerran Radio Helsingissä. No ei soinut. Ei ole vieläkään soinut. Korjataanko vääryys? Käykää jättämässä toive vaikkapa Mahtavaa Helsinki Mahtavan perjantaihin. 😉 


Till you don’t know your name

June 5, 2013

Olkaa hyvä! Till You Don’t Know Your Name on nyt julkaistu. Ilmaiseksi sen voi kuunnella Spotifyssa.

Kuulijasta riippuen biisistä on löydetty jo mm. 80-luvun Madonnaa, 90-luvun rockia ja “hipsterimusiikkia”, mitä se nyt sitten ikinä onkaan. Onpa “Suomen Alanis Morissettekin” huudettu. Mun mielestä se kuulostaa ihan mun biisiltä. Mitäs täällä ollaan mieltä? :)

Kuunnelkaa, ja jos tykkäätte, kertokaa eteenpäin, jakakaa, vinkatkaa kavereille, kinutkaa radioasemaltanne. Ja kyllä mäkin sitä palautetta mielelläni otan vastaan – täällähän on uusi kommentointitoimintokin, wohoo!

Mikäli haluatte tukea musiikin tekemistä, niin käykää törsäämässä 99 senttiä vaikka iTunesissa. Jos tarpeeksi moni kävisi niin ei haittaisi – latauslistoja kuulemma seurataan. Tarkemmat ostomahdollisuudet ilmoitan vähän myöhemmin.

Tässä kohtaa vielä superkiitokset Petteri Vilkille valokuvista, Emmi Jormalaiselle kansitaiteesta ja Tuomas Hiukkaselle siitä, että pystyn täällä netissä teille ylipäänsä mölyämään. Biisin kredit löytyvät täältä. Ja sanat täältä. Siitä vaan laulamaan mukana!

Tällä kertaa tuli tällainen teos, katsotaan mitä keksin seuraavaksi. Tuleeko punkkia, tangoa vai balladia? Onko toiveita? 😉