Puhekieltoa ja politikointia

Kuvittelen aina välillä olevani supersankari tai maailman vahvin työhevonen. Useimmiten onnistun pitämään tätä kulissia yllä, mutta nyt kävi niin vanhanaikaisesti että vastustuskykyni petti ja sain jostain kunnon keuhkoödeeman tai minkälie hyppykupan ylähengitysteihin. No ei siinä muuta mutta kun ääni hävisi. Koska Le Bonkin keikka lähestyy uhkaavasti, meidän oli pakko hieman soitella ja sovitella jätkien kanssa sairastumisestani huolimatta.

Oli tuskaista kuunnella sitä groovea kun ei saanut laulaa mukana. (Voisin kuvitella sen vastaavan tilannetta, jossa potilasta kiellettäisiin käymästä vessassa just silloin kun 2 viikon ummetus lähtee purkautumaan.) Jätkiä ei haitannut, sanoivat vaan että kiva oli soittaa kun ei laulu häirinnyt.

Ääni on edelleen paineessa, mutta olen päättänyt että 4.5. se kuulostaa joka tapauksessa hyvältä. Joten tulkaahan paikalle – huvi on kaiken lisäksi ilmainen.

Tampereen suunnalta oli avattu mulle paikka Heinekenin OSS-skabaan, sielläkin saa äänestää. Kaipaan supporttia, joten pliis tykätkää siitä heinäkengästä edes sen aikaa että äänestätte.

Pääsis muuten paljon helpommalla jos ryhtyis poliitikoks. Ei tarttis pyytää ihmisiä äänestämään kuin esim. 4 vuoden välein yksiin vaaleihin. Nyt ääniä saa olla koko ajan ruinaamassa vähän joka puolelle.

Jos äänestätte niin lupaan julkaista jotain täksi kesäksi. Ja jos tuutte keikalle niin lupaan, että setissä on ainakin yksi niin tuore biisi, että hyvä jos bändi ehtii kuulla sen ennen yleisöä.

Tässäkin suhteessa mä tosin eroan poliitikosta. Aion nimittäin pitää nämä lupaukset joka tapauksessa. Vaikkei kukaan haluaiskaan, muahhahhaa.