Ruotsin vahvat ja epäsäännölliset verbit: taivutuslista

Laran tiimi9 min

Ruotsin vahvassa verbissä vartalon vokaali vaihtuu ja preteriti on ilman päätettä: dricka, drack, druckit. Alla on 85 vahvaa ja epäsäännöllistä verbiä taulukossa suomennoksineen, ryhmiteltynä vokaalisarjan mukaan, sekä supiinin ja partisiipin ero, yleisimmät virheet ja vinkit opetteluun.

Miten vahva verbi eroaa ryhmistä 1–3

Ryhmien 1–3 verbit saavat preteritissä päätteen: talade, ringde, bodde. Vahvan verbin preteriti on ilman päätettä, ja vartalon vokaali vaihtuu: skriva, skrev, skrivit. Supiini päättyy useimmiten -it: skrivit, druckit. Taivutusryhmät 1–3 ja perfektin muodostus selitetään artikkelissa verbien taivutus.

Epäsäännölliset verbit eivät seuraa yhtä sarjaa. Osa niistä saa preteritissä päätteen mutta muuttaa samalla vartaloa (göra, gjorde, gjort), osa on lyhyitä vahvoja verbejä, joiden muodot on opeteltava sellaisinaan (gå, gick, gått).

Supiini vai partisiippi

Supiinia käytät perfektissä ja pluskvamperfektissä har- ja hade-apuverbin kanssa, eikä se taivu: Jag har skrivit. Perfektin partisiippi taas taipuu kuin adjektiivisubstantiivin suvun ja luvun mukaan:

  • skriva: supiini skrivit, partisiippi skriven, skrivet, skrivna
  • dricka: supiini druckit, partisiippi drucken, drucket, druckna
  • stjäla: supiini stulit, partisiippi stulen, stulet, stulna

Muista siis: har druckit (supiini), mutta är drucken (partisiippi).

Vahvat ja epäsäännölliset verbit taulukossa

Vahvat verbit on ryhmitelty vokaalisarjan mukaan (infinitiivi – preteriti – supiini), ja jokaisen ryhmän sisällä aakkosjärjestykseen.

i – e – i
InfinitiiviPreesensPreteritiSupiiniSuomeksi
bliblirblevblivittulla joksikin
drivadriverdrevdrivitajaa eteenpäin; pyörittää (yritystä)
glidaglidergledgliditliukua
gripagripergrepgripittarttua
klivakliverklevklivitkiivetä
lidaliderledliditkärsiä
ridariderredriditratsastaa
rivariverrevrivitrepiä
skrikaskrikerskrekskrikithuutaa
skrivaskriverskrevskrivitkirjoittaa
slitaslitersletslititrepiä; raataa
smitasmitersmetsmititlivahtaa
spridaspriderspred / spriddespridit / sprittlevittää
stigastigerstegstigitnousta
stridastriderstredstridittaistella; kiistellä
svikasvikersveksvikitpettää
tigatigertegtigitvaieta
vikavikervekvikt / vikittaittaa; varata
vridavridervredvriditvääntää
y/u – ö – u
InfinitiiviPreesensPreteritiSupiiniSuomeksi
bjudabjuderbjödbjudittarjota
brytabryterbrötbrutitmurtaa
dugadugerdögdugtkelvata
flygaflygerflögflugitlentää
flytaflyterflötflutitkellua
frysafryserfrösfrusitjäätyä
huggahuggerhögghuggithakata
knytaknyterknötknutitsolmia
krypakryperkröpkrupitryömiä
ljugaljugerljögljugitvalehdella
njutanjuternjötnjutitnauttia
sjungasjungersjöngsjungitlaulaa
sjunkasjunkersjönksjunkitupota
skjutaskjuterskötskjutitampua
skrytaskryterskrötskrutitkehua
smygasmygersmögsmugithiipiä
strykastrykerströkstrukitsilittää; pyyhkiä yli
sugasugersögsugitimeä
i – a – u
InfinitiiviPreesensPreteritiSupiiniSuomeksi
bindabinderbandbunditsitoa
brinnabrinnerbrannbrunnitpalaa
drickadrickerdrackdruckitjuoda
finnafinnerfannfunnitlöytää
hinnahinnerhannhunnitehtiä
rinnarinnerrannrunnitvalua
sittasittersattsuttitistua
slippaslipperslappsluppitpäästä (tekemästä jtk)
sprickasprickersprackspruckithaljeta
springaspringersprangsprungitjuosta
vinnavinnervannvunnitvoittaa
a/å – o – a
InfinitiiviPreesensPreteritiSupiiniSuomeksi
dradrardrogdragitvetää
farafarforfaritmatkustaa; lähteä
slåslårslogslagitlyödä
tatartogtagitottaa
ä – a – u
InfinitiiviPreesensPreteritiSupiiniSuomeksi
bärabärbarburitkantaa
stjälastjälstalstulitvarastaa
svältasvältersvaltsvultitnähdä nälkää
Muut vahvat verbit
InfinitiiviPreesensPreteritiSupiiniSuomeksi
dykadykerdökdyktsukeltaa
fallafallerföllfallitpudota
gråtagråtergrätgråtititkeä
hållahållerhöllhållitpitää
liggaliggerlåglegatmaata; sijaita
låtalåterlätlåtitkuulostaa; antaa, sallia
sovasoversovsovitnukkua
svärasvärsvorsvuritvannoa, kiroilla
ätaäteråtätitsyödä
Epäsäännölliset verbit
InfinitiiviPreesensPreteritiSupiiniSuomeksi
beberbadbettpyytää
dödördogdöttkuolla
fåfårfickfåttsaada
gegergavgett / givitantaa
gågårgickgåttmennä
göragörgjordegjorttehdä
haharhadehaftolla jollakulla
kommakommerkomkommittulla
kunnakankundekunnatvoida, osata
lelerlogletthymyillä
läggaläggerlade / lalagtpanna
sesersågsettnähdä
skolaskaskulleskolataikoa; olla tarkoitus
ståstårstodståttseisoa
sägasägersadesagtsanoa
säljasäljersåldesåltmyydä
sättasättersattesattasettaa, panna
varaärvarvaritolla
vetavetvisstevetattietää
viljavillvillevelathaluta
väljaväljervaldevaltvalita

Huomioita taulukosta

  • Etuliitteelliset verbit taipuvat kuten perusverbi: förstå, förstod, förstått ja beskriva, beskrev, beskrivit.
  • Kaksi muotoa: ge (supiini gett tai givit), sprida (spred tai spridde, spridit tai spritt), lägga (lade tai la) ja vika (vikt tai vikit). Molemmat muodot ovat oikein.
  • säga: preteriti on sade, puhekielessä sa.
  • skola: preesensissä käytetään muotoa ska (myös skall).
  • vika: merkityksessä varata muodot ovat samat: hon vek hela fredagen för mötet.

Yleisimmät virheet

SupiiniVäärin: Jag har gåt.Oikein: Jag har gått.
SupiiniVäärin: Jag har skrivat.Oikein: Jag har skrivit.
Heikko pääteVäärin: Jag skrivde ett brev.Oikein: Jag skrev ett brev.
PartisiippiVäärin: Jag har drucken kaffe.Oikein: Jag har druckit kaffe.
PersoonaVäärin: Vi går, de gåre.Oikein: Vi går, de går.

Vahvan verbin preteriti ei saa heikon verbin päätettä (skrev, ei skrivde), eikä supiinin paikalle käy partisiippi (har druckit, ei har drucken). Verbi ei myöskään taivu persoonan mukaan.

Näin opettelet ryhmittäin

  1. Opettele yksi vokaalisarja kerrallaan. Aloita suurimmasta ryhmästä i – e – i (skriva, skrev, skrivit): kun sarja on hallussa, se toimii kaikissa ryhmän verbeissä.
  2. Sano kolme muotoa ääneen samassa rytmissä: dricka, drack, druckit.
  3. Opettele epäsäännölliset verbit erikseen (vara, ha, göra, gå, komma), koska niissä ei ole yhteistä sarjaa.
  4. Testaa itsesi taulukon napilla ja kirjaa virheesi. Palaa niihin, kunnes sama verbi ei enää mene väärin.
  5. Käytä supiinia lauseissa: kirjoita perfektilause (jag har …) jokaisesta opettelemastasi verbistä.

Kaikki ruotsin kielioppiaiheet löydät sivulta ruotsin kielioppi yo-kokeeseen.

Vahvojen verbien taivutusta voi kerrata myös ruotsin abikurssin rakennetehtävissä, joissa vaikeat muodot toistuvat useammin.

Pääset alkuun jo tänään

Harjoittele yo-kokeen kaltaisia tehtäviä ja saa selittävää palautetta jokaisesta vastauksesta.

Tutustu ruotsin abikurssiin