Yo-arvosanat: laudatur, eximia, magna ja muut arvosanat
Yo-kokeesta saat yhden seitsemästä arvosanasta, joista käytetään lyhenteitä L, E, M, C, B, A ja I. Alta näet arvosanojen nimet, miten arvosana määräytyy, mitä se merkitsee jatko-opinnoissa ja miten kompensaatio toimii.
Sivun on koonnut Lara abikurssit. Teemme verkossa toimivia abikursseja englannin, ruotsin ja biologian yo-kokeisiin.
Sisällys · 8 osiota
Lyhyesti
- Yo-arvosanat ovat parhaasta heikoimpaan L, E, M, C, B, A ja I, ja ainoa hylätty arvosana on improbatur (I).
- Ylioppilastutkintolautakunta päättää arvosanojen pisterajat jokaisella tutkintokerralla erikseen, kun arvostelu on valmis.
- Yhden hylätyn kokeen voi kompensoida, jos muista tutkintoon vaadittavista kokeista kertyy vähintään 10 kompensaatiopistettä.
Päivitetty 18.10.2026. Tiedot on tarkistettu Ylioppilastutkintolautakunnan (YTL) sivuilta.
Syksyn 2026 yo-arvosanat lähtevät lukioille 12.11.2026, ja Oma Opintopolussa näet ne 13.11.2026 alkaen. Tarkat ajat: milloin yo-tulokset tulevat.
Kaikki yo-arvosanat
Yo-kokeesta annetaan seitsemän arvosanaa. Jokaisella arvosanalla on kirjainlyhenne, ja jokaista vastaa pistemäärä, jota käytetään kompensaatiossa.
| Arvosana | Suomeksi | Hyväksytty vai hylätty | Kompensaatiopisteet |
|---|---|---|---|
| Llaudatur | ’kiitetään’ | hyväksytty | 7 |
| Eeximia cum laude approbatur | ’erinomaisin kiitoksin hyväksytään’ | hyväksytty | 6 |
| Mmagna cum laude approbatur | ’suurin kiitoksin hyväksytään’ | hyväksytty | 5 |
| Ccum laude approbatur | ’kiitoksin hyväksytään’ | hyväksytty | 4 |
| Blubenter approbatur | ’mielihyvin hyväksytään’ | hyväksytty | 3 |
| Aapprobatur | ’hyväksytään’ | hyväksytty | 2 |
| Iimprobatur | ’hylätään’ | hylätty | 0 |
Hylätty arvosana on improbatur (I). Muut arvosanat L–A ovat hyväksyttyjä. Lähteet: YTL:n yleiset määräykset ja ohjeet, luku 1.1.7 ja YTL:n vastaus kysymykseen kompensaatiopisteistä. Suomeksi-sarake: Kotimaisten kielten keskus, Ylioppilastodistuksen arvosanat.
Miten arvosana määräytyy?
Yo-koe arvostellaan yleensä kahdessa vaiheessa. Ensin oman lukiosi opettaja arvostelee kokeesi alustavasti. Sen jälkeen YTL:n sensorit arvostelevat sen lopullisesti ja antavat pisteet yhteisesti päätettyjen arvostelukriteerien mukaan.
Kun arvostelu on valmis, YTL päättää pisterajat jokaisella tutkintokerralla erikseen. Rajat lasketaan niiden kokelaiden pisteistä, jotka osallistuvat kokeeseen ensimmäistä kertaa lukion oppimäärän perusteella. Uusijoiden pisteet eivät siis vaikuta rajoihin. Lautakunnan aktuaari laskee alustavat rajat, valiokunnat määrittävät ne ja yleiskokous hyväksyy ne lopullisesti.
Niissä aineissa, joiden pistejakauma sen sallii, YTL käyttää SYK-menetelmää (standardoitujen yhteispisteiden keskiarvo). Siinä kaikki kokelaat asetetaan järjestykseen sen mukaan, miten he ovat menestyneet kaikissa kokeissaan. Tässä järjestyksessä arvosanojen tavoiteosuudet ovat L 5 %, E 15 %, M 20 %, C 20 %, B 20 %, A 15 % ja I 5 %.
Järjestys ei ole se, jonka mukaan sinä saat arvosanasi. Kunkin kokeen arvosanaosuudet riippuvat siitä, miten juuri sen kokeen kirjoittajat sijoittuvat koko joukossa, joten osuudet vaihtelevat kokeittain. YTL:n esimerkissä kevään 2017 pitkän matematiikan kokeessa laudaturin sai 7,2 % kokelaista ja lyhyen matematiikan kokeessa 3,0 %. Kokeissa, joissa on vähän osallistujia tai pistejakauma on hyvin vino, arvosanat määritetään kriteeriperusteisesti.
Kun pisterajat on hyväksytty, yksittäisen kokelaan arvosanaa voidaan vielä muuttaa puoltolauseen perusteella, esimerkiksi sairauden tai koetilanteen häiriön vuoksi. Mitkä syyt YTL voi ottaa huomioon, näet kohdasta koesuoritusta heikentävä syy.
Syksyn 2026 pisterajat julkaistaan 12.11.2026 klo 9.00. Aiempien kertojen rajat löydät sivulta yo-kokeiden pisterajat, ja kokeittain sivuilta englannin pitkän oppimäärän pisterajat ja ruotsin keskipitkän oppimäärän pisterajat.
Onko C hyvä yo-arvosana?
C eli cum laude approbatur on hyväksyttyjen arvosanojen keskivaiheilla: Kielitoimiston sanakirjan mukaan se on keskitason arvosana. Sen yläpuolella ovat L, E ja M, ja sen alapuolella ovat B ja A.
YTL:n SYK-järjestyksessä C:n tavoiteosuus on 20 %, saman verran kuin M:n (20 %) ja B:n (20 %). Kunkin kokeen todelliset osuudet vaihtelevat, koska ne riippuvat siitä, miten juuri sen kokeen kirjoittajat sijoittuvat koko joukossa.
Mitä arvosanat merkitsevät jatko-opinnoissa?
Ylioppilastutkintotodistukseen merkitään, että tutkinto antaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden korkeakouluihin. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen todistusvalinnassa yo-arvosanoista saa pisteitä, ja parempi arvosana tuo samasta aineesta enemmän pisteitä, jos aine lasketaan mukaan valintaan. Pisteiden määrä riippuu aineesta ja siitä, mihin haet. Laske pisteesi todistusvalinnan pistelaskurilla. Esimerkiksi biologian pisteet eri aloilla on koottu artikkeliin biologia todistusvalinnassa.
Voiko yo-arvosanat muuttaa numeroiksi?
YTL:n määräyksissä ei ole virallista muuntoa lukion arvosana-asteikolle 4–10. Arvosanoille on määritelty vain pistemäärät 7 (L), 6 (E), 5 (M), 4 (C), 3 (B), 2 (A) ja 0 (I), ja niitä käytetään kompensaatiossa.
Jatko-opintoihin haettaessa arvosanoista lasketaan todistusvalinnan pisteet, jotka riippuvat aineesta ja hakukohteesta. Laske omat pisteesi todistusvalinnan pistelaskurilla.
Arvosanat todistuksessa
Todistukseen merkitään hyväksyttyjen kokeiden arvosanat ja tutkintokausi. Jos uusit kokeen ennen kuin todistuksesi on päivätty, todistukseen merkitään parempi arvosana. Hylätystä kokeesta ei tule merkintää, ellet valmistu kompensaation avulla.
YTL myöntää myös digitaalisen todistuksen. Se on pdf-tiedosto, jonka saat suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi, ja se on voimassa kolme vuotta päiväyksestään. Automaattisesti luotavat digitaaliset todistukset voit ladata maksutta Opintopolusta.
Entä jos arvosana jää alle tavoitteen?
Voit uusia kokeen ja yrittää parempaa arvosanaa. Uusimisen säännöt, maksut ja aikataulut löydät artikkelista Yo-kokeen uusiminen: säännöt, aikataulu ja kannattaako uusia.
Jos saat hylätyn arvosanan tutkintoon vaadittavasta kokeesta, voit silti valmistua ylioppilaaksi kompensaation avulla, jos nämä ehdot täyttyvät:
- Saat kompensaatiopisteitä muista tutkintoon vaadittavista kokeistasi, enintään neljästä hyväksytystä kokeesta. Jos niitä on enemmän, mukaan lasketaan ne neljä, jotka tuottavat eniten pisteitä. Ylimääräisistä kokeista ei saa kompensaatiopisteitä.
- Hylätyn arvosanan kompensoimiseen tarvitaan vähintään 10 kompensaatiopistettä. Esimerkiksi arvosanat A, A, B ja B tuottavat 2 + 2 + 3 + 3 = 10 pistettä.
- Kompensoida voi vain yhden hylätyn kokeen, ja vain tutkintoon vaadittavan kokeen.
- Kompensaatio ei ole mahdollinen, jos et saapunut kokeeseen, et jättänyt koesuoritusta arvosteltavaksi tai koe hylättiin vilpin tai järjestyksen rikkomisen vuoksi.
- Kompensaatio tehdään, ellet kiellä sitä kirjallisesti lukiosi kautta. Ilmoituksen pitää olla YTL:ssä kevään tutkinnossa viimeistään 5.5. ja syksyn tutkinnossa viimeistään 4.11.
- Jos valmistut kompensaation avulla, voit uusia hylätyn kokeen myöhemmin niin monta kertaa kuin haluat.
Lähteet
- Ylioppilastutkintolautakunta: Yleiset määräykset ja ohjeet, luettu 18.10.2026.
- Ylioppilastutkintolautakunta: Kokeiden arvostelu, luettu 18.10.2026.
- Ylioppilastutkintolautakunta: Pisterajat, luettu 18.10.2026.
- Ylioppilastutkintolautakunta: Tulokset ja koesuoritukset, luettu 18.10.2026.
- Ylioppilastutkintolautakunta: Tietoa kokelaalle, luettu 18.10.2026.
- Ylioppilastutkintolautakunta: Mitä kompensaatiopisteet ovat?, luettu 18.10.2026.
- Kotimaisten kielten keskus: Ylioppilastodistuksen arvosanat (Salli Kankaanpää, 2007), luettu 18.10.2026.
- Kotimaisten kielten keskus: Kielitoimiston sanakirja, luettu 18.10.2026.
- Yliopistovalinnat.fi: Todistusvalinnan pisteytykset, luettu 5.10.2026.
- Ammattikorkeakouluun.fi: Todistusvalinta, luettu 5.10.2026.
Pääset alkuun jo tänään
Harjoittele yo-kokeen kaltaisia tehtäviä ja saa selittävää palautetta jokaisesta vastauksesta.
Katso abikurssitTässä artikkelissa
