Ruotsin yo-koe 2027 (keskipitkä): rakenne, pisteytys ja valmistautuminen

Ruotsin keskipitkässä kokeessa kirjoitat kaksi tekstiä: lyhyen (33 pistettä) ja laajemman (66 pistettä), ja kummallakin on oma merkkirajansa. Tavoitetaso on B1.1, joten tärkeintä on viestiä selkeästi ja hallita sanajärjestys ja perusrakenteet.

Ruotsin yo-koe lyhyesti

Koepäivä

Ke 31.3.2027. Ilmoittaudu lukiosi kautta viimeistään 1.12.2026.

Kesto

Enintään 6 tuntia. Koko koe tehdään saman päivän aikana.

Pisteet

299 pistettä neljässä osassa: kuullun ymmärtäminen, luetun ymmärtäminen, sanasto ja rakenteet sekä kirjoittaminen.

Koejärjestelmä

Digitaalinen koe suljetussa verkossa omalla tietokoneellasi. Tarvitset koneeseen liitettävät kuulokkeet.

Apuvälineet

Sanakirjoja tai sähköisiä sanakirjoja ei saa käyttää.

Tavoitetaso

B1.1 (eurooppalainen viitekehys) vuorovaikutuksessa, tekstien tulkinnassa ja tekstien tuottamisessa.

Tulokset

YTL:n alustavan aikataulun mukaan lukioille 18.5.2027, Oma Opintopolkuun 19.5.2027 alkaen.

Keskipitkä oppimäärä (B1-ruotsi) perustuu peruskoulun vuosiluokilla 6–9 alkaneeseen ruotsiin. Kokeen tason saat kuitenkin valita lukio-opinnoistasi riippumatta, eli voit kirjoittaa myös pitkän ruotsin. Syksyn 2026 kokeen vastaukset, tulospäivät ja pisterajat löydät artikkelista ruotsin yo-koe syksy 2026.

Kokeen rakenne ja pisteet

Koe koostuu neljästä tehtäväkokonaisuudesta. Jokainen niistä mittaa yhtä kielitaidon osa-aluetta, ja kokonaisuuden tehtävät voivat olla kokeessa myös erillään toisistaan. YTL on määrännyt jokaiselle osalle pistevälin, jonka sisällä pisteet jaetaan kussakin kokeessa:

Kuullun ymmärtäminen

80–90 pistettä

Luetun ymmärtäminen

70–90 pistettä

Sanasto ja rakenteet

20–40 pistettä

Kirjallinen tuottaminen

99 pistettä

Yhteensä pisteitä on 299. Kirjoittamisen 99 pistettä ovat aina samat, mutta muiden osien pisteet vaihtelevat kokeesta toiseen näiden rajojen sisällä. Jotta koe hyväksytään, sinun on jätettävä arvosteltavaksi kuullun ymmärtämisen osa ja lisäksi ainakin yksi muu osa.

Saat tehdä tehtävät haluamassasi järjestyksessä. Voit palata kirjallisten tehtävien aineistoihin ja osaan kuullun ymmärtämisen aineistoista koeajan kuluessa, ja voit muuttaa vastauksiasi siihen asti, kunnes päätät kokeen.

Kuullun ymmärtäminen

Kuuntelutehtävissä kuulet eri tekstilajeja, ja tekstit vaihtelevat pituudeltaan. Osan teksteistä voi kuulla useamman kerran, osan vain kerran, ja osa voi olla videoita. Tehtävät kysyvät esimerkiksi tekstin pääajatusta, tärkeitä yksityiskohtia ja sitä, mitä puhuja tarkoittaa. Ohjeet annetaan tehtävän yhteydessä, joten lue tehtävänanto ennen kuin aloitat kuuntelun. Kun tallenteen saa kuulla vain kerran, keskity ensin kysyttyyn kohtaan, älä yritä ymmärtää jokaista sanaa. Lisää vinkkejä on artikkelissa kuullun ymmärtäminen ruotsin yo-kokeessa.

Luetun ymmärtäminen

Luetun ymmärtämisen aineistot ovat aitoja tai toimitettuja tekstejä, ja niissä voi olla myös kuvia, tilastoja tai videota. Tehtävissä haetaan pääajatusta, yksityiskohtia ja päätelmiä, joita teksti ei sano suoraan. Vastausohjeet ovat sitovia: jos ohje kertoo vastauskielen tai enimmäispituuden, noudata sitä. Merkkirajan ylittämisestä muissa kuin kirjoitustehtävissä vähennetään tehtävän pisteisiin suhteutettu määrä, vähintään yksi piste. Katso myös luetun ymmärtäminen ruotsin yo-kokeessa.

Sanasto ja rakenteet

Tämä osa mittaa, hallitsetko sanaston ja kieliopin tarkasti. Tehtävät ovat esimerkiksi monivalinta- ja aukkotehtäviä, joissa oikea vastaus riippuu lauseen rakenteesta tai sanan merkityksestä juuri siinä yhteydessä. Ruotsissa kannattaa kerrata esimerkiksi sanajärjestystä, verbien taivutusta ja pronomineja. Kaikki aiheet sääntöineen ja esimerkkeineen löydät sivulta ruotsin kielioppi yo-kokeeseen.

Kirjoittaminen

Kirjoitat kaksi tekstiä: lyhyen tekstin (33 pistettä, 200–350 merkkiä) ja laajemman tekstin (66 pistettä, 400–600 merkkiä). Merkkeihin ei lasketa välilyöntejä eikä rivinvaihtoja, ja koejärjestelmä laskee ne puolestasi. Jos teksti ylittää ylärajan, lyhyestä tekstistä vähennetään 3 ja laajemmasta 6 pistettä heti ensimmäisestä ylittävästä merkistä. Liian lyhyestä tekstistä ei tehdä erillistä vähennystä, mutta se ei anna riittävästi näyttöä kielitaidosta yltääkseen korkeimpiin pisteisiin.

Tekstit arvostellaan kolmella perusteella: miten hyvin viesti välittyy, noudatatko tehtävänantoa ja käsitteletkö aihetta monipuolisesti, sekä kuinka laajaa ja tarkkaa kielesi on. Viestin välittyminen painaa eniten, joten selkeä ja tehtävänantoon vastaava teksti on tärkeämpi kuin vaikeat rakenteet. Laaja sanasto ja tarkka kieli tukevat arviota, kun viesti on selvä, joten kirjoita ensin se, mitä tehtävänanto pyytää, ja hio kieltä vasta sitten. Vinkit kirjoittamiseen löydät artikkelista ruotsin yo-esseen vinkit.

Pitkä vai keskipitkä ruotsi?

Keskipitkän oppimäärän tavoitetaso on B1.1, B1.1 ja B1.1 (vuorovaikutus, tekstien tulkinta ja tekstien tuottaminen). Pitkä oppimäärä perustuu peruskoulun alaluokilla alkaneeseen ruotsiin, ja sen tavoitetaso on B2.1, B2.1 ja B1.2. Molemmat kokeet ovat samana päivänä, ja voit valita tason lukio-opinnoistasi riippumatta. Tämä sivu käsittelee keskipitkää ruotsia.

Pisteytys ja arvosanat

Ensin oma opettajasi arvostelee kokeen alustavasti, sitten YTL:n sensorit arvostelevat sen lopullisesti. Arvosanojen pisterajat päätetään jokaisella tutkintokerralla erikseen, kun arvostelu on valmis. Rajat perustuvat ensimmäistä kertaa kokeeseen osallistuvien pisteisiin, joten ne vaihtelevat kerrasta toiseen (YTL: kokeiden arvostelu).

Viimeisimmässä julkaistussa kokeessa (kevät 2026) laudaturiin tarvittiin 248 pistettä ja hyväksyttyyn arvosanaan 90 pistettä. YTL julkaisee syksyn 2026 pisterajat 12.11.2026 klo 9.00. Kaikkien kokeiden rajat ja pistelaskurin löydät sivulta ruotsin keskipitkän oppimäärän pisterajat.

Arvosanat ja niiden lyhenteet on selitetty artikkelissa yo-arvosanat. Jos haet korkeakouluun todistuksella, katso todistusvalinnan laskurista, paljonko ruotsin arvosana tuo pisteitä haluamallesi alalle.

Näin rajat ovat vaihdelleet neljässä viimeisimmässä kokeessa (laudatur, magna cum laude approbatur ja approbatur):

Kevät 2026

L 248, M 177, A 90

Syksy 2025

L 252, M 180, A 95

Kevät 2025

L 252, M 189, A 91

Syksy 2024

L 255, M 188, A 98

Vaihtelu kertoo, että rajat määräytyvät kunkin kokeen tulosten mukaan. Älä siis tavoittele tiettyä pistemäärää, vaan harjoittele niin, että saat mahdollisimman paljon pisteitä jokaisesta osasta.

Hyvän vastauksen piirteet

Koepäivänä YTL julkaisee monivalintatehtävien oikeat ratkaisut ja avointen tehtävien hyvän vastauksen piirteet. Ne ovat alustavia: lopullisesta arvostelusta päättää sensorikunta, ja monivalintojen tilastollisen analyysin jälkeen joihinkin kysymyksiin voidaan hyväksyä useampi vastaus. Lopulliset vastaukset julkaistaan tulosten yhteydessä. Kun vertaat omia vastauksiasi alustaviin piirteisiin, pystyt arvioimaan pisteesi jo ennen tuloksia. Miten piirteitä luetaan, kerrotaan artikkelissa hyvän vastauksen piirteet, ja syksyn 2026 ruotsin kokeen vastaukset löydät sivulta ruotsin yo-koe syksy 2026.

Kevään 2027 koe

Kevään 2027 ruotsin keskipitkän oppimäärän koe on keskiviikkona 31.3.2027. Samana päivänä on myös pitkän ruotsin koe. Kevään tutkintoon ilmoittaudutaan viimeistään 1.12.2026 oman lukion kautta. YTL:n alustavan aikataulun mukaan tulokset lähetetään lukioille 18.5.2027, ja näet ne Oma Opintopolussa 19.5.2027 alkaen. Kaikkien aineiden päivät löydät artikkelista yo-koepäivät kevät 2027. Kevään kokeen päivälaskurin ja YTL:n tilastot osallistujista ja arvosanoista löydät sivulta ruotsin yo-koe kevät 2027.

Jos kirjoitat ruotsin vasta syksyllä, syksyn 2027 koe on maanantaina 27.9.2027.

Näin valmistaudut

Koska kokeessa on neljä erilaista osaa, valmistautuminen kannattaa jakaa niin, että mikään osa ei jää vähälle. Tee ensin yksi vanha koe kokonaan ja katso, mistä osasta pisteitä jäi eniten saamatta. Aloita siitä. Tarkempi suunnitelma ja vinkit lukemiseen ovat oppaassa miten lukea ruotsin yo-kokeeseen.

Vanhat ylioppilaskokeet ovat opettajien käytössä YTL:n Examina-palvelussa, joten pyydä niitä ruotsin opettajaltasi. Kokeiden katseluversiot ja hyvän vastauksen piirteet tutkintokerroittain löydät sivulta ruotsin vanhat yo-kokeet. Vertaa jokaisen harjoituksen jälkeen omia vastauksiasi kyseisen kokeen hyvän vastauksen piirteisiin ja merkitse, mikä vei pisteitä: jäikö yksityiskohta huomaamatta, oliko vastaus liian pitkä vai puuttuiko kirjoitustehtävästä jotain, mitä tehtävänanto pyysi.

Kirjoittamisessa kannattaa harjoitella molempia tehtäviä erikseen. Lyhyessä tekstissä tila loppuu nopeasti, joten vastaa suoraan siihen, mitä tehtävänanto kysyy. Laajemmassa tekstissä tee ensin lyhyt runko ja tarkista lopuksi verbit, sanajärjestys ja merkkimäärä. Kun teet tämän ajastettuna, opit myös, paljonko aikaa kirjoittaminen sinulta vie.

Ajankäyttö kokeessa

6 tuntia tuntuu pitkältä, mutta neljä osaa ja kaksi kirjoitustehtävää täyttävät sen nopeasti. Päätä ennen koepäivää, missä järjestyksessä teet osat ja paljonko aikaa jätät kirjoittamiseen, koska siitä saa 99 pistettä. Laajempi teksti on kaksi kertaa lyhyen tekstin arvoinen, joten anna sille myös enemmän aikaa. Jätä loppuun aikaa tarkistukseen: lue kirjoitustehtävät vielä kerran ja katso, ettei mikään vastaus ylitä merkkirajaa.

Koepäivänä

Ota mukaan henkilöllisyystodistus, tietokone virtajohtoineen, kuulokkeet ja kynä. Koe tehdään yleensä langallisessa tutkintoverkossa, joten harjoittele verkkojohdon kiinnittämistä koneeseesi ja varmista ennen koepäivää, että Abitti-kokelassovellus on asennettu ja kuulokkeet toimivat koneesi kanssa (YTL: koetilaisuuden kulku). Kielikokeessa kuulokkeet ovat välttämättömät, koska kuullun ymmärtämisen tehtävät tehdään omalla koneellasi. Koneen vaatimukset ja koepäivän kulku vaihe vaiheelta: Abitti 2 yo-kokeessa.

Uusiminen

Hyväksytyn ruotsin kokeen voit uusia niin monta kertaa kuin haluat, ja ennen ylioppilastodistuksen päiväämistä todistukseen merkitään parempi arvosana. Hylätyn pakollisen kokeen voi uusia kolme kertaa kolmen välittömästi seuraavan tutkintokerran aikana. Ylimääräisen kokeen voi uusia rajoituksetta. Kokeen maksu on syksyn 2026 tutkinnosta alkaen 41 €. Syksyn tutkintoon ilmoittaudutaan viimeistään 5.6. Säännöt ja esimerkit löydät artikkelista yo-kokeen uusiminen.

Lähteet

• Ylioppilastutkintolautakunta: Toisen kotimaisen kielen ja vieraiden kielten kokeiden määräykset, luettu 1.11.2026.
• Ylioppilastutkintolautakunta: Kokeiden arvostelu.
• Ylioppilastutkintolautakunta: Koetilaisuuden kulku.
• Ylioppilastutkintolautakunta: Kevään 2027 koepäivät.
• Ylioppilastutkintolautakunta: Kokeiden uusiminen.
• Ylioppilastutkintolautakunta: pisterajat, kevät 2026.